Miksi käyttäisin ravintolisiä?

Ravintolisien käytön tulisi aina olla suhteessa ihmisen yleiseen terveyteen, ruokavalioon ja liikunnan määrää.  ”Olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokaasi” – kuuluu vanha sanonta. Sanonta ei kuitenkaan viittaa itse ruokaan, vaan ruoan sisältämiin ravintoaineisiin: optimaalinen määrä ravintoaineita auttaa elimistöä pysymään terveenä ja virkeänä.
Ravintoaineille on laskettu viranomaisten toimesta päivittäisen saannin suositukset, jotka kertovat esimerkiksi kuinka paljon D-vitamiinia elimistö keskimäärin tarvitsee säilyttääkseen hyvän toimintakykynsä. Tarvittavat ravintoaineet tulisi saada ensisijaisesti ravinnosta, ja tämän avuksi on luotu lautasmalli, jota noudattamalla ravintoaineiden riittävä saanti on taattua. D-vitamiinia on hankala saada ravinnosta riittävästi, joten sitä suositellaan otettavan purkista. Miten on muiden ravintoaineiden laita? Mitä jos niitäkään ei tule riittävästi ravinnosta?

RAVINTOLISÄT TUKENA ERILAISISSA ELÄMÄNTILANTEISSA

Erilaiset elämäntilanteet ja -vaiheet asettavat ravinnolle ja ravintoaineille erilaisia vaatimuksia. On myös hyvä muistaa, että ravintoaineiden saantisuositukset on laskettu keskiverto ihmiselle. Kun tämä keskivertoihminen muuttuu aktiiviliikkujaksi tai urheilijaksi, tilanne muuttuukin toisenlaiseksi, sillä fyysinen rasitus kuluttaa ravintoaineita elimistöstä normaalia enemmän. Ravintoaineiden saantia on syytä miettiä myös sairauden aikana, erityisruokavaliota noudatettaessa ja laihdutettaessa tai kun ruokavalio on muuten yksipuolinen.
On myös aikoja, jolloin hyvinkään koostettu ruokavalio ei riitä kattamaan päivittäistä vitamiinien ja hivenaineiden saantia, hyvistä rasvahapoista puhumattakaan. Joskus elimistö voi tarvita enemmän suojaravintoaineita esimerkiksi väsymyksen poistamiseen tai vastustuskyvyn vahvistamiseen.
Proteiinin ja muiden ravintoaineiden tarve ei katso ikää tai kokoa, vaan niitä kaikki on saatava riittävästi joka päivä optimaalisen terveyden ylläpitämiseksi. Jos ravintoaineita ei saada riittävästi ruoasta, voidaan niiden saantia täydentää ravintolisien avulla. Tähän perustuu myös D-vitamiinin saantisuositus; jos et saa tarpeeksi ravinnosta, ota purkista!

ESIMERKKITILANTEITA

Odottavien äitien kehotetaan tarkkailemaan hemoglobiinia lisääntyneen raudan tarpeen huomioimiseksi. Raudanpuutos on kuitenkin yksi yleisistä ravintoainepuutoksista myös urheilijoilla. Keskimääräinen urheilijoiden raudantarve on 25-100 % suurempi kuin liikuntaa harrastamattomilla henkilöillä.
Elimistön sinkistä noin 60 % sijaitsee lihaksissa. Urheileminen lisääkin sinkin tarvetta, sillä liikunnan vaurioittamista lihassoluista vuotava sinkki erittyy virtsaan ja hikeen. Sinkin puutos saattaa heikentää lihassolujen aerobista energiantuotantoa, heikentää hapenottokykyä ja lisätä maitohapon tuotantoa. Elimistön pienentynyttä sinkkipitoisuutta on epäilty osasyylliseksi urheilijoiden väsymykseen ja heikentyneeseen kestävyyteen pitkien harjoittelukausien jälkeen.
Ubikinolia esiintyy elimistön kaikissa soluissa ja sillä on tärkeä merkitys solujen energian tuotannossa: se toimii elektronin siirtäjänä mitokondrion hengitysketjun ATP-synteesis
sä. Fyysinen rasitus ja ikääntyminen kuitenkin estävät ubiquinolin biosynteesiä. Ubikinolin on myös todettu estävän lipidien peroksidaatiota eli rasvojen härskiintymistä. Ubiquinolin, kuten karnosiinin tuotanto kuitenkin vähenee huomattavasti ikääntymisen myötä. Karnosiinin määrän vähenemisellä on todettu olevan suora yhteys solujen vanhenemiseen ja rappeutumiseen.
B12-vitamiinin puutos on verrattain yleistä Suomessa, vaikka eniten sen puutoksesta kärsivät ikääntyvät ja kasvissyöjät. Fyysinen rasitus sekä yksipuolinen ruokavalio lisäävät kuitenkin B12-vitamiinin tarvetta. Monivitamiini taas antaa perustukea silloin, kun ravinto on yksipuolinen tai elämäntilanne muutoin lisävahvistusta vaativa.

RUOKAVALION TÄYDENTÄMINEN LISÄRAVINTEILLA

On hyvä tunnistaa erilaisten elämänvaiheiden vaatimukset niin ravintoaineille kuin elimistölle ja terveydelle. Ravintolisien avulla on mahdollista tukea ja edesauttaa elimistön tarpeita. Tukemalla elimistön tarpeita, voidaan moni alkava ongelma pysäyttää heti alkuunsa.
Arjen kiireessä täysipainoisten lautasmallien koostaminen saattaa tuntua aikaa vievältä ja mukaan on helppoa napata jotain, jonka voi helposti lämmittää tai mutustaa matkalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että samalla kun syömisestä nipistetään, välttämättömien ravintoaineidenkin saanti vähenee.
Omaan terveyteen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa lisäämällä puuttuvia ravintoaineita ruokavalioon, ja näin tukea elimistömme omaa toimintakykyä. Jos et itse ole varma saatko kaikki elimistösi tarvitsemat ravintoaineet ruokavaliosta, voi sen varmistaa laboratoriokokein, ruokapäiväkirjaa pitämällä tai ihan vain kokeilemalla. Kannattaa myös tutustua oman elämäntilanteen aikaisiin yleisiin ravitsemuksellisiin ongelmakohtiin ja niitä tukeviin ratkaisuihin. Samalla on hyvä muistaa, että ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota, vaan tukee sitä.