Aihearkisto: tuoteuutiset

tuoteuutiset

Miksi söisin sirkkoja?

Erilaiset hyönteisistä valmistetut elintarvikkeet rantautuivat loppuvuodesta suomalaisten ruokakauppojen hyllyille. Moni onkin jo ennättänyt maistaa sirkkaleipää tai -makkaraa, kun taas osa on kieltäytynyt koko ajatuksesta. Hyönteiset eivät ole perinteisesti kuuluneet länsimaiseen ruokakulttuurin, ja ajatus hyönteisravinnosta saattaakin tuntua vieraalta. Monessa maassa näin ei kuitenkaan ole. Hyönteiset ovat osa 2,5 miljardin ihmisen ravintoa päivittäin ja arviolta 80 % maailman maista hyönteiset päätyvät ihmisten ravinnoksi. Mistä hyönteisravinnosta oikein on kyse? Miksi söisin sirkkoja, kun nautaakin on tarjolla?

TERVEELLISYYS JA VASTUULLISUUS SAMASSA PAKETISSA

Kiinnostus hyönteisruokaa kohtaan on noussut länsimaissa vähitellen: sitä mukaan, kun tietoisuus hyönteisruoan mahdollisuuksista on kasvanut. Kiinnostusta on lisännyt myös ekologinen todellisuus. YK:n mukaan vuonna 2050 maailmassa on jo yli 9 miljardia ihmistä, joita ei kyetä ruokkimaan nykyisen ruokatuotannon menetelmin. Hyönteisistä on kaavailtu maapallon pelastajia.

Suomi liittyi syyskuussa YK:n johtamaan rintamaan, ja muutti tulkintaansa EU:n uuselintarvikeasetuksesta. Tämä muutos sallii hyönteisten kasvattamisen ja myymisen elintarvikkeena Suomessa. Monet yritykset, Leader Foods Oy etunenässä, ovat kuitenkin jo pitkään odottaneet hyönteisravinnon vapautumista säätelystä.

– Olemme olleet mukana hyönteisravinnon kehitys- ja tutkimustyössä jo vuosia, kertoo Leader Foodsin toimitusjohtaja Janne Hakala. Kiinnostuimme aikanaan hyönteisravinnosta sen ympäristö- ja ravitsemushyötyjen takia, ja lähdimme mukaan tutkimustyöhön, vaikka myynnin vapautumisesta Suomessa ei ollut tietoakaan, kertoo Hakala. Ajan kuluessa myös viranomaiset ymmärsivät hyönteisravinnon uskomattomat mahdollisuudet ja tässä sitä nyt ollaan, hymyilee Hakala. Ensimmäiset kotisirkoista valmistetut Zircca -tuotteet ilmaantuivat päivittäistavarakauppoihin loppuvuodesta.

LAATUA THAIMAASTA

Leader Foods valitsi ensimmäisten kotisirkoista valmistettavien tuotteiden raaka-aineen toimittajaksi tunnetun ja luotettavan thaimaalaisen kasvattajan. ”Raaka-aineiden hankinnassa meille on tärkeintä laatu ja luotettavuus”, kertoo Hakala. ”Lainsäädännöstä johtuen suomalaiset kotisirkat eivät tulleet kysymykseen aluksi, joten jouduimme miettimään toisia vaihtoehtoja. Pitkän etsinnän ja arvioinnin tuloksena päädyimme nykyiseen thaimaalaiseen kumppaniimme. Meidän tuotteissa käytetyt kotisirkat kasvatetaan GMP luvat omaavassa tuotantolaitoksessa, jonka siisteys ja järjestelmällisyys löivät ällikällä. Toisaalta kuitenkin Thaimaa, jos mikä, on hyönteisravinnon kotiseutuja, niin loogiseltahan se nyt tuntuu, että siellä osataan homma parhaiten”, Hakala naurahtaa.

HYÖNTEISRAVINTO – KESTÄVÄ VALINTA

Länsimaissa lihan kulutus on jo pitkään ollut runsasta ja suurin osa ihmisten tarvitsemasta proteiinista saadaan karjanhoidon kautta. Elintason nousu ja länsimaisten tapojen ihannointi, on siirtänyt myös Kiinan, Brasilian ja Intian possupatojen äärille, ja sian-, naudan- ja kananlihan kulutus ovat nousseet viime vuosina merkittävästi. Jos lihan kulutuksen kehitys jatkaa nousuaan, seuraukset tulevat näkymään suurina kasvihuonekaasujen päästöinä, metsien raivaamisena viljelyskäyttöön sekä makean veden puutteena – ja siltikään ruoka ei tule riittämään kaikille.

Eläinproteiinin tuottamiin ympäristövaikutuksiin luetaan kasvihuonepäästöt, maan- ja energian käyttö, rehun ja veden käyttö, sekä tuotannossa käytettävien muiden aineiden aiheuttamat päästöt. Kun hyönteisravinnon tuotantoa verrataan eläinproteiinien tuotantoon, ovat tulokset hämmästyttäviä. Esimerkiksi yhden proteiinikilon tuotanto karjaa kasvattamalla tuottaa 100 kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä, kuin hyönteisten kasvatus. Yhden proteiinikilon tuotantoon nautoja kasvattamalla kuluu 10 kiloa rehua ja 8350 litraa vettä, kun taas kotisirkoista saatavaan proteiinikilon tuotantoon kuluu vain 1,7 kiloa rehua ja 8 litraa vettä. Myös maan käytön vaatimukset ovat hyönteisillä moninkertaisesti pienemmät. Hyönteisillä on erinomainen kyky muuntaa käyttämänsä ravinto elopainoksi, eikä ravintoa kulu ruumiin lämmön ylläpitämiseen. Lisäksi, hyönteisravinnon todennäköisyys levittää tauteja on vähäinen ja hallitavissa, eikä mahdollisista antibioottijäämistä tarvitse olla huolissaan.

VAIN MAKU RATKAISEE

Leaderin Zircca tuotteissa hyönteisravintoon voi tutustua proteiini- ja välipalataukoiden, suklaan ja keiton muodossa. Tuotteet sisältävät kotisirkkoja jauheena.
-Ajattelimme, että sirkkajauhetta voi olla helpompi lähestyä, jos hyönteiset ravintona tuntuvat vieraalta, kertoo Janne Hakala. Leaderin Zircca-proteiinipatukat sisältävät 17 sirkkaa patukkaa kohden, mutta patukan syötyä, on siis turha etsiä pieniä hyönteisen osia hampaiden välistä. Käytännössä sirkkajauhosta valmistetussa proteiinipatukassa ei sirkkaa tunnista, ellei sitä tietäisi syövänsä.
-Tulevaisuudessa on varmasti ihan normaalia syödä esimerkiksi sirkkajauhoista valmistettua pannukakkua tai tortilloja. Hyönteisravinnossa on itse asiassa todella monta positiivista asiaa, joista innostua. Hyönteiset ovat todella ravintorikasta ja luonnollista ruokaa, ja kun tähän vielä lisää huomattavat ympäristönäkökohdat, niin puhumme todella ylivoimaisesta ravinnon lähteestä. Loppu onkin kiinni vain halusta. Pitää uskaltaa kokeilla ja maistaa, toteaa Hakala. ●

Proteiinin merkitys

Proteiini on yksi tärkeimmistä ravintoaineista, joita ihminen tarvitsee kasvuun, lihasten normaaliin toimintaan ja vastustuskyvyn ylläpitämiseen. Proteiinilisiä pidettiin pitkään painonnostajien lisäravinteina, mutta lisääntynyt tutkimustieto on osoittanut toisin; riittävä proteiinin saanti on edellytys kaikkien ihmisten terveydelle. Kaikki ikäryhmät tarvitsevat proteiinia yhtä lailla, mutta erityishuomiota tulee kiinnittää väestöryhmiin, joille on tyypillistä kärsiä proteiinivajeesta. Näitä ovat erityisesti ikääntyvät, laihduttajat ja aktiiviliikkujat ja urheilijat.

Harjoittelu lisää lihasproteiinin muodostumista, mutta myös sen hajoamista. Jos lihasproteiinin hajoaminen on suurempaa kuin sen muodostuminen, ei kehitystä pääse tapahtumaan, vaan elimistö purkaa jo olemassa olevia lihasrakenteita. Proteiinilisien avulla on kuitenkin mahdollista tukea kehoa ja tarjota sille rakennusaineita lihasten korjaamiseen ja rakentamiseen – kehittymiseen.

MIKSI PROTEIINI?

Lihaskudos on dynaamista eli sitä muodostuu ja hajoaa jatkuvasti. Ruuasta tai proteiinilisästä saatavat aminohapot vaikuttavat suoraan lihaskehitykseen toimimalla lihasproteiinin rakennusaineena. Proteiinit koostuvat yhteensä 20 eri aminohaposta, joista yhdeksää ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan, vaan ne täytyy saada ravinnosta.
Nuoren aikuisen proteiinin tarve on noin 0,5-0,8 grammaa painokiloa kohti, seniori-ihmisen tarve 1 grammaa painokiloa kohden päivittäin. Yli 65-vuotiaalle suositellaan proteiinia 1,2-1,4 grammaa painokiloa kohti, ja liikkumattomien vanhusten suositus on lähes 2 grammaa. Aktiiviliikkujan proteiinin tarve lähentelee myös 2 g tarvetta painokiloa kohden. On kuitenkin lajeja, kuten voimalajit ja fitness, joissa energian saantia rajoitetaan esimerkiksi painonpudotusvaiheessa, jolloin proteiinin saantia voidaan nostaa jopa 2,5 grammaan painokiloa kohden.

IKÄÄNTYVÄ IHMINEN TARVITSEE PROTEIINIA

Yksi ikääntymisen merkeistä saattaa olla lihasmassan kato ja heikkous: kutistuminen. Ikääntyneiden ruokavaliossa proteiinin osuus tulisikin olla suurempi kuin muulla aikuisväestöllä. Päinvastoin kuin oletetaan, ikääntyessä proteiinin tarve lisääntyy: iän myötä proteiinin hyväksikäyttö elimistössä heikkenee ja energian saanti usein vähenee. Koti- tai laitoshoidossa olevista vanhuksista lähes 80 % saa suosituksia vähemmän proteiinia.

Niukka energiansaanti lisää proteiinin tarvetta. Jos energiansaanti vähenee, on proteiininsaannin vastaavasti suurennuttava, jotta lihasmassa säilyisi. Ihmisen elimistö voi purkaa lihaksen proteiineja energiatuotantoa varten, jos energian ja erityisesti hiilihydraattien saanti ei ole riittävää. Myös niukka proteiinin saanti lisää lihasproteiinin hajoamista.

Vajaaravitsemus ja sairauksista toipuminen suurentavat myös proteiinintarvetta. Lisäksi esimerkiksi kuumeen, tulehduksen, leikkauksen tai haavojen aiheuttama elimistön stressitila lisää proteiinin menetystä.

PROTEIINISTA APUA LAIHDUTTAJALLE

Laihduttajan kannattaa myös huolehtia riittävästä proteiininsaannista, sillä niukka energian saanti lisää proteiinin tarvetta, kuten yllä jo todettiin. Painonpudotus perustuu yksinkertaiseen nyrkkisääntöön: syö vähemmän kuin kulutat tai kuluta enemmän kuin syöt – nälkä ei kuitenkaan ole kenenkään etujen mukaista ja pahimmassa tapauksessa pudotettava paino saattaa jymähtää paikoilleen, jos syö liian vähän. Hyvälaatuinen proteiini edistää lihasmassan säilyttämistä myös laihdutuksen aikana ja pitää näläntunteen helpommin kurissa. Laihduttajan on siis kiinnitettävä erityishuomiota riittävään energian, proteiinin ja suojaravintoaineiden saantiin.

MUISTUTUS AKTIIVILIIKKUJALLE

Harjoittelu lisää lihasproteiinin muodostumista, mutta myös sen hajoamista. Jos lihasproteiinin hajoaminen on suurempaa kuin sen muodostuminen, ei kehitystä pääse tapahtumaan, vaan elimistö purkaa jo olemassa olevia lihasrakenteita. Proteiinin nauttimisen jälkeen veren aminohappopitoisuus nousee ja toimii laukaisevana tekijänä lihasproteiinin muodostumiselle. Tämän takia noin tunnin sisällä harjoittelun päätyttyä, tulee nauttia proteiinipitoinen välipala tai proteiinilisä pysäyttämään lihasten hajoamisprosessi, ja kääntämään se positiiviseksi: lihaksia ja kudoksia rakentavaksi ja korjaavaksi.

Kun lihasproteiinin tuotanto kiihtyy, kasvaa myös kehon kokonaisenergian tarve. Tällöin urheilijan pitää huolehtia riittävän proteiinin saannin lisäksi myös siitä, että syödään enemmän kuin kulutetaan. Painon nousun ei välttämättä tarvitse olla suurta, mutta lisääntynyt energiansaanti yhdessä riittävän proteiininsaannin kanssa mahdollistavat lihaskasvun.

Proteiinin nauttiminen heti harjoittelun jälkeen tehostaa lihasproteiinin muodostusta. Proteiinilisän säännöllinen käyttö voimaharjoittelun yhteydessä johtaakin pitkällä aikavälillä voimakkaampaan lihaskasvuun sekä maksimivoiman parempaan kehittymiseen verrattuna harjoitteluun ilman proteiinilisää. Proteiinilisän nauttiminen harjoituksen jälkeen lisää todennäköisesti myös kehon koostumuksen kehitystä ja harjoitteluadaptaatiota. Heti harjoittelun jälkeen nautittu proteiinilisä vähentää myös lihasvaurioiden syntyä.

Miksi käyttäisin ravintolisiä?

Ravintolisien käytön tulisi aina olla suhteessa ihmisen yleiseen terveyteen, ruokavalioon ja liikunnan määrää.  ”Olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokaasi” – kuuluu vanha sanonta. Sanonta ei kuitenkaan viittaa itse ruokaan, vaan ruoan sisältämiin ravintoaineisiin: optimaalinen määrä ravintoaineita auttaa elimistöä pysymään terveenä ja virkeänä.
Ravintoaineille on laskettu viranomaisten toimesta päivittäisen saannin suositukset, jotka kertovat esimerkiksi kuinka paljon D-vitamiinia elimistö keskimäärin tarvitsee säilyttääkseen hyvän toimintakykynsä. Tarvittavat ravintoaineet tulisi saada ensisijaisesti ravinnosta, ja tämän avuksi on luotu lautasmalli, jota noudattamalla ravintoaineiden riittävä saanti on taattua. D-vitamiinia on hankala saada ravinnosta riittävästi, joten sitä suositellaan otettavan purkista. Miten on muiden ravintoaineiden laita? Mitä jos niitäkään ei tule riittävästi ravinnosta?

RAVINTOLISÄT TUKENA ERILAISISSA ELÄMÄNTILANTEISSA

Erilaiset elämäntilanteet ja -vaiheet asettavat ravinnolle ja ravintoaineille erilaisia vaatimuksia. On myös hyvä muistaa, että ravintoaineiden saantisuositukset on laskettu keskiverto ihmiselle. Kun tämä keskivertoihminen muuttuu aktiiviliikkujaksi tai urheilijaksi, tilanne muuttuukin toisenlaiseksi, sillä fyysinen rasitus kuluttaa ravintoaineita elimistöstä normaalia enemmän. Ravintoaineiden saantia on syytä miettiä myös sairauden aikana, erityisruokavaliota noudatettaessa ja laihdutettaessa tai kun ruokavalio on muuten yksipuolinen.
On myös aikoja, jolloin hyvinkään koostettu ruokavalio ei riitä kattamaan päivittäistä vitamiinien ja hivenaineiden saantia, hyvistä rasvahapoista puhumattakaan. Joskus elimistö voi tarvita enemmän suojaravintoaineita esimerkiksi väsymyksen poistamiseen tai vastustuskyvyn vahvistamiseen.
Proteiinin ja muiden ravintoaineiden tarve ei katso ikää tai kokoa, vaan niitä kaikki on saatava riittävästi joka päivä optimaalisen terveyden ylläpitämiseksi. Jos ravintoaineita ei saada riittävästi ruoasta, voidaan niiden saantia täydentää ravintolisien avulla. Tähän perustuu myös D-vitamiinin saantisuositus; jos et saa tarpeeksi ravinnosta, ota purkista!

ESIMERKKITILANTEITA

Odottavien äitien kehotetaan tarkkailemaan hemoglobiinia lisääntyneen raudan tarpeen huomioimiseksi. Raudanpuutos on kuitenkin yksi yleisistä ravintoainepuutoksista myös urheilijoilla. Keskimääräinen urheilijoiden raudantarve on 25-100 % suurempi kuin liikuntaa harrastamattomilla henkilöillä.
Elimistön sinkistä noin 60 % sijaitsee lihaksissa. Urheileminen lisääkin sinkin tarvetta, sillä liikunnan vaurioittamista lihassoluista vuotava sinkki erittyy virtsaan ja hikeen. Sinkin puutos saattaa heikentää lihassolujen aerobista energiantuotantoa, heikentää hapenottokykyä ja lisätä maitohapon tuotantoa. Elimistön pienentynyttä sinkkipitoisuutta on epäilty osasyylliseksi urheilijoiden väsymykseen ja heikentyneeseen kestävyyteen pitkien harjoittelukausien jälkeen.
Ubikinolia esiintyy elimistön kaikissa soluissa ja sillä on tärkeä merkitys solujen energian tuotannossa: se toimii elektronin siirtäjänä mitokondrion hengitysketjun ATP-synteesis
sä. Fyysinen rasitus ja ikääntyminen kuitenkin estävät ubiquinolin biosynteesiä. Ubikinolin on myös todettu estävän lipidien peroksidaatiota eli rasvojen härskiintymistä. Ubiquinolin, kuten karnosiinin tuotanto kuitenkin vähenee huomattavasti ikääntymisen myötä. Karnosiinin määrän vähenemisellä on todettu olevan suora yhteys solujen vanhenemiseen ja rappeutumiseen.
B12-vitamiinin puutos on verrattain yleistä Suomessa, vaikka eniten sen puutoksesta kärsivät ikääntyvät ja kasvissyöjät. Fyysinen rasitus sekä yksipuolinen ruokavalio lisäävät kuitenkin B12-vitamiinin tarvetta. Monivitamiini taas antaa perustukea silloin, kun ravinto on yksipuolinen tai elämäntilanne muutoin lisävahvistusta vaativa.

RUOKAVALION TÄYDENTÄMINEN LISÄRAVINTEILLA

On hyvä tunnistaa erilaisten elämänvaiheiden vaatimukset niin ravintoaineille kuin elimistölle ja terveydelle. Ravintolisien avulla on mahdollista tukea ja edesauttaa elimistön tarpeita. Tukemalla elimistön tarpeita, voidaan moni alkava ongelma pysäyttää heti alkuunsa.
Arjen kiireessä täysipainoisten lautasmallien koostaminen saattaa tuntua aikaa vievältä ja mukaan on helppoa napata jotain, jonka voi helposti lämmittää tai mutustaa matkalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että samalla kun syömisestä nipistetään, välttämättömien ravintoaineidenkin saanti vähenee.
Omaan terveyteen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa lisäämällä puuttuvia ravintoaineita ruokavalioon, ja näin tukea elimistömme omaa toimintakykyä. Jos et itse ole varma saatko kaikki elimistösi tarvitsemat ravintoaineet ruokavaliosta, voi sen varmistaa laboratoriokokein, ruokapäiväkirjaa pitämällä tai ihan vain kokeilemalla. Kannattaa myös tutustua oman elämäntilanteen aikaisiin yleisiin ravitsemuksellisiin ongelmakohtiin ja niitä tukeviin ratkaisuihin. Samalla on hyvä muistaa, että ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota, vaan tukee sitä.